Marraskuun viimeistä viikkoa viedään ja kohta siirrytään joulukuulle jo. Meille se tarkoittaa STEA- avustusesityksen odottelua, kohtuullista rauhoittumista koulutyöstä, yhteistyöneuvotteluja, työsopimusten päivittämisiä, palautteiden keruita, arviointia ja toiminnan kokonaisuuden analysointia. Tähän rytmiin on totuttu ja tällä syklillä mennään. STEA avustuspäätöksiin liittyy aina erityistä jännitystä, kun varmuustakuuta ei asiasta kuitenkaan ole. On vain luja usko siihen, että työmme nähdään rahoittajankin mielestä tehokkaana ja merkittävänä yhteiskunnan kannalta. Vasta avustusehdotuksen saatuamme kykenemme lyömään lukkoon ensi vuoden tarkat suunnitelmamme, sillä avustusosuus näyttelee niin suurta prosentuaalista osuutta toimintamme rahoituksesta. Koulutyössämme on vielä muutamia viikkoja, jolloin vierailemme eri kouluilla ennen joululoman alkamista. Tästä vuodesta tuli sittenkin kaikkien aikojen aktiivisin juuri tämän koulutyön kohtaamisten osalta.
Vuoden lopulla viimeistelemme myös tulevan vuoden yhteistyösopimuksiamme ja varmistamme tällä tavoin eri toimintojen jatkuvuutta. Tällä erää näyttää vahvasti siltä, että Etelä-Karjalan sosiaalipiirin kanssa yhteistyömme ei sellaisenaan jatku. Tämä tarkoittaa Etelä-Karjalan alueen koulujen kanssa uudenlaisen tilanteen syntymistä, jonka lopputulema on vielä arvoitus. Uskon ja toivon, että yli 15 vuotta jatkunut alueellinen toimintamme ei kokonaan tule loppumaan kyseisellä alueella. Hyvinkään lähialueella perustetussa KEUSOTEN kuntayhtymässä on pääkaupunkiseudun lisäksi paljon mahdollisuuksia hyvien käytäntöjemme levittämiseen tulevaisuudessa. Mielenkiintoisia aikoja siis eletään näiden mahdollisten muutosten kera. Tämän viikon päätteeksi pidämme vuoden viimeisimmän työpajamme suunnitellusti arvioinnin näkökulmasta. Arvioimme koko toimintaamme ja erikseen työhömme liittyviä osahankkeita. Sidosryhmäpalautteemme ovat erityisen tarkastelumme alla ja niitä olemme tänä vuonna saaneet oikein hyvin kumppaneiltamme.
Ensi vuosi käynnistää uuden vuosikymmenen. Tässä on herkullinen lähtökohta myös uudelle strategiakaudelle. Syyskaudella 2020 arvioimme järjestön kuluvan strategiakauden 2018-2020 aikaansaannoksia ja luomme raamit seuraavalle kaudelle. Toimintaympäristön ja päihdekentän muutokset ovat niin nopeita, että tarvitaan nopeita reagointeja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Mielestäni tässä seikassa olemme Sankareissa aina olleet varsin eteviä. Henkilöstömme muuttuu ensi vuotta ajatellen ja lähdemme siltäkin osin tuorein voimin uuteen vuosikymmeneen. Hietalan Maijan ja Lindellin Johannin jäädessä pois päivittäisestä toiminnastamme haluankin tässä kohtaa kiittää heidän arvokkaasta työpanoksestaan Sankareille ja toivottaa heille molemmille menestystä uusiin haasteisiin.
Avustushakemuksemme toteutuessa hakemallamme tavalla käynnistämme uudenlaisia toimintoja järjestössämme ja lisäämme yhteistyötämme omiin jäsenjärjestöihimme päin. Kuluvana vuonna olemme saaneet kaksi uutta jäsenjärjestöä, jolloin jäsenistömme määrä on kohonnut 25 jäsenjärjestöön. Avaan näitä kokonaisuuksia seuraavissa blogeissani, jos/kun näitä pääsemme toteuttamaan. Kaikki nämä uudenlaiset avaukset ja mahdollisuudet ovat pitäneet sopivasti intoa yllä kohden ensi vuotta. Samalla uudet haasteet ja arkinen aherrus ovat toimineet meille lohduntuojina, kun tänä vuonna olemme kokeneet myös suuren menetyksen työkaverimme Jarnon poismenon vuoksi. Keväisiä tunnelmia en uudelleen haluaisi kokea, vaikka ne elämiseen ja elämään kuuluvatkin. Jarno Saarisen muistorahaston nimissä tulemme vielä ennen joulua tekemään yhden lahjoituksen valitsemaamme kohteeseen. Tästä sitten myöhemmin lisää.
Henkilökohtaisesti liikuntaharrastukseni on kokenut kovia tässä syksyn aikana. Loukkasin polveni sivusiteet lokakuussa ja vasta nyt toipuminen on edennyt vaiheeseen, jossa jalkani kestää jo hieman suurempaa rasitusta. Liikkumisen rajoittamisella on ollut isoja vaikutuksia kokonaisvaltaiseen hyvin-vointiini, mutta nyt onneksi näyttää jo paremmalta. Iloa minulle on tuonut lastemme harrastusten seuraaminen ja heidän nauttimisensa erilaisista liikuntahetkistä. Esikoisemme Lindan pelejä olemme vaimoni kanssa seuranneet tänä vuonna jo 20 vuoden ajan. Tämä matka on pitänyt sisällään valmentamista, kuljettamista, pyykinpesua, kustannuksia, ulkomaanmatkoja, iloja ja suruja, mutta päivääkään en vaihtaisi pois. Onneksemme saamme olla edelleenkin mukana näissä kuvioissa myös kolmen muun lapsemme kautta. Vuosi 2019 on ollut poikkeuksellinen ja odotan kyllä jo kovasti pientä hengähdystaukoa arkeeni.
Hyvää loppuvuotta ja joulun odotusta!
Henrik Norrena
